Alkoholipolitiikka vaarantaa hyvinvointikehityksen

Alkoholilain muuttaminen alkoholin saatavuuden lisäämiseksi sivuuttaisi hyvinvointia koskevat tutkimustulokset. Niitä on saatu pitkäaikaisella samojen henkilöiden seurannalla ns. Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksessa. Tulokset osoittavat, että runsas alkoholin käyttö on riski hyvinvoinnille.

Tutkimus koski 369:ää henkilöä satunnaisesti valituilta koululuokilta. Alkoholin käyttöä arvioitiin 14-, 20-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaana monin eri menetelmin. Henkilöt, jotka 27-vuotiaana olivat humalassa useita kertoja viikossa, olivat aloittaneet alkoholin käytön keskimäärin 14,2-vuotiaana, ja ne, jotka käyttivät alkoholia vain hiukan 27-vuotiaana, olivat aloittaneet alkoholin käytön keskimäärin 17,1-vuotiaana. Alkoholin käyttöä esiintyi 37 prosentilla 14-vuotiaista, ja se ennusti alkoholin ongelmakäyttöä myös keski-iässä. Ongelmakäyttö määriteltiin siten, että alkoholin käytöstä oli seurannut muun muassa poissaoloja työstä, vaikeuksia työsuhteissa, parisuhteen ongelmia, tappeluja ja juopotteluputkia useiden päivien ajan.

Usein väitetään, että alkoholin käyttö vähenee ajan myötä. Näin ei suomalaisessa aineistossa tapahtunut. Henkilöt, jotka olivat useimmin humalassa 27-vuotiaana, säilyttivät asemansa muihin verrattuna 50-vuotiaaksi asti. Vastaavasti vähemmän alkoholia käyttävät säilyttivät suhteellisen asemansa keski-ikään asti. Alkoholin kulutus kasvoi 36-vuotiaasta 50-vuotiaaksi sekä käytön useudella että määrällä mitattuna. Runsaasta alkoholin käytöstä aiheutuu terveydellisiä ongelmia, kuten sydän- ja verisuonitautien kohonnutta riskiä ja ennenaikaista menehtymistä onnettomuuksiin tai sairauksiin.

Runsas alkoholin käyttö on hyvinvoinnin riskitekijä myös siksi, että se kytkeytyy kasautuvaan ongelmakäyttäytymiseen, joka vaarantaa koulunkäyntiä ja opiskelua sekä vaikeuttaa työllistymistä. Ongelmien kasautuminen on yhteydessä elämään tyytymättömyyteen, Monet rikokset, ei pelkästään päihtyneenä autolla ajo, tehdään alkoholin käytön alaisena. Ne vaarantavat muiden ihmisten turvallisuutta.

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat syntyneet 1959, joten he elivät nuoruusikäänsä 1970-luvun puolivälissä, jolloin alkoholin kulutus kasvoi Suomessa keskioluen tultua ruokakauppoihin 1969. Vuonna 1968 sataprosenttisen alkoholin kulutus oli 2,9 litraa henkeä kohti, mutta vuonna 1976 se oli 6,5 litraa henkeä kohti. Kulutus lisääntyi tämänkin jälkeen siten, että vuonna 2004 kulutus oli 12,5 litraa henkeä kohti. Viime vuosina alkoholin kulutusta on saatu taittumaan erityisesti nuorten osalta.

On huolestuttavaa, että alkoholin saatavuutta helpottamalla lisätään sekä nuorten että aikuisten alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia terveys- ja muita hyvinvointiongelmia nuorten osalta hyvin pitkäaikaisin seurauksin. Lisääntyvä alkoholin kulutus vaikeuttaa uuden sukupolven ohjaamista alkoholin käytön myöhempään aloittamiseen ja kohtuukäyttöön. Alkoholin saatavuuden helpottaminen tulee lisäämään lasten ja perheiden ongelmia. Haukkalan säätiö pyrkii edistämään lasten hyvinvointia vahvistamalla lasten ja vanhempien voimavaroja ja tukemalla ennalta ehkäisevää toimintaa. On odotettava vielä parikymmentä vuotta uusien ikäluokkien aikuistumista ennen kuin alkoholin myynnin vapauttamiseen voisi turvallisemmin siirtyä.

Lea Pulkkinen
Professori emerita, Jyväskylän yliopisto
Haukkalan säätiön hallituksen puheenjohtaja
www.haukkalansaatio.com
Kirjoittaja on aloittanut Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksen vuonna 1968

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s