Kirjoittajan arkistot: haukkalansaatio

Support in childhood makes midlife the prime time of life

The results of Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, which has taken place for more than 40 years, have been summarised in the book Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged (London:Routledge) to be launched on 15 June 2017. The study started in 1968 when the participants were 8 years old and the latest data collection was implemented in 2009 when they were 50. The book is written by the founder and long-time leader of the study, Professor Lea Pulkkinen in collaboration with Research Director Katja Kokko from the Gerontology Research Center of the University of Jyväskylä. Kokko has been the leader of the study since 2013.

– There is a tendency to highlight the importance of cognitive achievements and the family’s socioeconomic background for people’s success in the future, but this study shows that children’s self-regulation, which comprises children’s social skills and processing of emotions, directs the future development in a profound way in different domains of life. Strong self-regulation promotes success in education and work , the intimate relationship, health behaviour, integration into society and the development of flexible personality, explains Professor Pulkkinen.

The extensive research summarised in the book proves that constructive ways of coping   with problem situations, the consideration of other people’s feelings and a positive way of thinking as a child predict good functioning capacity in adulthood..  The development of self-regulation is enhanced by child-oriented mature parenting.

– Child-oriented parents are able to analyse their behaviour from the perspective of the child and create an environment in which children are able to sense warmth and approval from their parents as well as notice continuing dedication and interest towards their lives. Child-oriented parents also pay attention to the child’s opinions and react to the child’s needs in order to provide satisfaction and give support, Pulkkinen explains.

The study provides a plenty of new information on adulthood development which has been studied sparsely. Important matters in life are not limited to childhood. The transition to adulthood and the different roles of adults in the family and  work create new situations in which humans can develop and mature to take responsibility for themselves and others. Harmful effects on  adult development are, above all, caused by the excessive use of alcohol which usually is connected to starting alcohol use at an early age.

The study shows that people in midlife are usually  healthy, capable to work and willing to take responsibility. They are active in different domains of life and their physical and mental well-being is good.

– According to this study, it is not justified to discriminate middle-aged in the labour market and stigmatise them with midlife crisis. There are transition phases in life, but only few people experience difficult crises, Pulkkinen reminds.

The research was conducted at the Department of Psychology at the University of Jyväskylä and has been supported financially for decades by the Academy of Finland. The study has been in the focus of interest internationally and the publisher has named Lea Pulkkinen as the author of the month.

More information on the book: Lea Pulkkinen, tel. +358 445 524 892;

The publication event of the book is held in Helsinki in the House of Science and Letters (Kirkkokatu 6) on Thursday, 15 June 2017 at 2 p.m.–6 p.m. in connection of the international seminar ‘For the Best of the Child’, organised by the Haukkala Foundation. More information on the seminar from Docent Päivi Fadjukoff:, tel. +358 505 181 410

For the Best of a Child

Conference and the launch of a book

Printable programme (PDF)
More information:

Date:            June 15, 2017, at 14–18 hours

Venue:         Tieteiden talo (House of Science and Letters), Kirkkokatu 6 (5th floor), Helsinki, Finland

Organizer: The Haukkala Foundation (, a member organization of the Alliance for Childhood European Network Group

Exhibition: The participants are offered a possibility to present materials (posters, brochures) of their work/organization

Dinner:        The conference dinner will be arranged at 19.00 in Restaurant Alia. More information about the evening will be provided to the participants who have indicated their attendance at dinner.

Excursion, June 16, from 9 to 13: A meeting with Professor Arto Kallioniemi, University of Helsinki, an expert of the Finnish teacher training, and an excursion to Saunalahti school. Additional information will be provided to the participants who have indicated their participation in the excursion,

Fee:              No conference fee; the venue, refreshments, and excursion are provided by the Haukkala Foundation; each participant pays for his or her other costs

Additional information:

Lunch:         The House of Science and Letters has a cafeteria (Tiedekahvila, Science cafeteria) for lunch and a nice setting for gathering before the conference

Accommodation: Please see suggestions below

Program of the conference

Chair: Päivi Fadjukoff, Adjunct Professor, Board Secretary of the Haukkala Foundation

14:00            Opening

Lea Pulkkinen, Professor, Chair of the Haukkala Foundation

14:05            Focus on learners – Towards students’ well-being through educational reforms

Anita Lehikoinen, Permanent Secretary, Ministry of Education and Culture

14:25            Towards child- and family-oriented services; appropriate support at the right time! Program for the improvement of provisions for children and families in Finland

Maria Kaisa Aula, Chair of the Governmental Program, Ministry of Social        Welfare and Health

14:45            Whole of government – Approach for the best of a child

Olli-Pekka Heinonen, Director General, the Finnish National Agency for Education

15:00            Significance of a longitudinal study for policy work

Lea Pulkkinen, Professor
with Katja Kokko, Research Director at the Gerontology Research Center of the University of Jyväskylä, and other colleagues

Compliments from the Department of Psychology, University of Jyväskylä              Kaisa Aunola, professor, Deputy Head of the Department of Psychology


The launch of the book “Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged” by Lea Pulkkinen in collaboration with Katja Kokko.

London: Routledge (to be published in May 2017) 

15:45 – 16:15 Coffee break

A possibility to purchase the book: “Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged
Exhibition: Alliance for Childhood Network Group, Janusz Korczak Foundation; the Netherland’s Institute for Educational Matters, and Talud Foundation


Chair: Tuomas Kurttila, Ombudsman for Children in Finland, Chairperson-elect, European Network of Ombudspersons for Children (ENOC)

16:15           The quality of childhood in Europe at present and challenges for the future

Michiel Matthes, Co-founder and Chair of the Alliance for Childhood European Network Group

Member organizations of the Alliance for Childhood European Network Group:

16:30             The actuality of the pedagogue Janusz Korczak

Helma Brouwers, Professor, board member of the Dutch Janusz Korczak Foundation

16:45             The contribution of Waldorf pedagogy to the present discussion on early education

Clara Aerts, Chair of the International Association for Steiner/Waldorf Early Childhood Education (IASWECE)

17:00           The why of education?

Nickel van der Vorm, Co-founder of NIVOZ (The Netherland’s Institute for Educational Matters)

17:15            What is learning for well-being?

Daniel Kropf, Founder and Chair of the Learning for Well-Being Foundation

17:30            Working for a Child Strategy for the Province of Central Finland

Päivi Fadjukoff, Project Manager, Haukkala Foundation

17:40            Discussion

17:50-18      Closing: For the best of a child

Tuomas Kurttila



The venue of the conference, House of Science and Letters, is located in downtown Helsinki, one kilometer to the south from the Helsinki Central Railway Station where a train from the airport arrives several times an hour.

Tieteiden talo, House of Science and Letters (built in 1925), is a neo-classist school building designed by Architect Elsa Arokallio. It was used by Helsingin tyttölukio (girls’ upper secondary school) and the University of Helsinki. Since 1997 it has been in the use of the 271 member societies of the Federation of Finnish Learned Societies.

The House of Science and Letters is decorated by around 70 plaster reliefs by Emil Cedercreutz. There is an elevator in the house, but it is recommended to walk up the stairs to the fifth floor to see the arts of the house.

Emil Cedercreutz (1879-1949) was a Finnish Baron, sculptor and silhouette artist best known of his horse sculptures. He studied in the Finnish Art Society’s Drawing School in Helsinki and in Brussels and Rome (1903-1905) and Académie Julian in Paris (1906-1909). He was influenced by the sculptors like Charles van der Stappen, Constantin Meunier and Auguste Rodin as well as the Tolstoyan movement. Emil Cedercreutz Museum locates in Harjavalta (south-west Finland).


A suggested hotel is 200 meters from the Helsinki Central Railway Station in the direction of the venue. We have tentatively reserved a few rooms (to be booked by 1 June) in HOTEL ARTHUR  Address: Vuorikatu 19, 00101 Helsinki.

Comfort room (single) 115 euros per night, double 135 euros per night (incl. breakfast). Booking: or +358091734441, code HAUKKALA.

This hotel is decent and much used, for instance, by university people. There are several higher star hotels in Helsinki, which one can easily find in the internet if any of them is preferable.

Finland’s centenary year 2017

Finland became an independent state on 6 December 1917. The newly born state was willed into being by the Finns after a long struggle. In spite of hard times, the Finnish people have for almost a hundred years engaged in the building of their country and making decisions together. Now the Finns are leading their country into a new century with courage and determination.

The centenary of Finland’s independence in 2017 will be the most significant commemorative year for this generation of Finns. The centenary emphasises Finland’s strengths, such as equality and democracy by offering Finns and friends of Finland diverse and international centenary programme in Finland and abroad. The centenary year provides opportunities to better understand the past, experience the jubilee together and set the course for Finland’s future success.

Come and join our celebration!

Read more:

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumissa pohditaan turvallisuutta myös lapsen näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan!

Keski-Suomessa tehtävän yhteisen tulevaisuustyön osaksi ovat jo vakiintuneet laajasti yhteen eri tahoja kokoavat tulevaisuusfoorumit, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Foorumit tarjoavat paikan keskustella ja tulkita yhdessä maakunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä ilmiöitä, kannanottoja, barometrejä ja tutkimustuloksia. Niiden ohjelmaan sisältyy sekä asiantuntujapuheenvuoroja että yhteistä tulevaisuuspohdintaa.

Seuraavassa tulevaisuusfoorumissa torstaina 11.5.2017 on teemana turvallisuus. Lasten näkökulmaa turvallisuuteen tuovat esiin Keski-Suomen maakunnallista lapsiohjelmaa kokoava Päivi Fadjukoff Haukkalan säätiöstä sekä Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi –hankkeen hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen.

Tule mukaan ja tuo oma asiantuntemuksesi tähän tärkeään keskusteluun! Mitä ovat ajankohtaiset haasteet lasten turvallisuuden näkökulmasta? Mitä lasten ja nuorten turvallisuus tai sen puuttuminen merkitsee koko yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle? Miten voimme huomioida nämä näkökulmat kehittämistyössämme Keski-Suomessa?

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XIII:

Turvallisuuden tulevaisuus

torstaina 11.5.2017 klo 11.30-16.40
Jyväskylän ammattiopisto, Kyllönmäen kampus, Caritas-sali
Keskussairaalantie 21, Jyväskylä

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 4.5. mennessä:

Keski-Suomi on lasten maakunta

Keski-Suomessa on tehty työtä lapsiystävällisen maakunnan eteen jo yli kymmenen vuotta. Nyt työn pohjalta halutaan luoda maakunnalle oma lapsiohjelma. Myös sote- ja maakuntauudistus tekee asiasta ajankohtaisen. Palvelurakenteen muuttuminen on tilaisuus nostaa lapset ja nuoret mukaan kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon – omalla tavallaan ja omalla tasollaan.

Lapsiohjelman kokoajana toimii dosentti Päivi Fadjukoff Haukkalan säätiöstä. Hän työskentelee Keski-Suomen liiton toimistossa.

”Kaikki ymmärtävät, että lapsissa on tulevaisuus. Mutta kun suunnittelemme tulevaisuutta, välillä unohtuu, että lopulta kyse on lapsista. Toivon, että lapset huomioidaan kaikessa tulevaisuustyössämme,” Fadjukoff kertoo.

Millainen on lapselle hyvä maakunta?

”Lapselle hyvä on usein kaikille ihmisille hyvä. Lapsiystävällisessä maakunnassa kaikki, mukaan lukien lapset, tulevat kuulluiksi. Toisaalta lapset ovat erityinen ryhmä. Lapsen pitää myös saada olla suojassa aikuisten murheilta”, Päivi Fadjukoff kertoo. ”Eri puolilla Keski-Suomea tehdään aktiivista työtä lasten hyväksi ja Jyväskylän yliopistossa on vankka alan tutkimusosaaminen. Tavoitteemme on tehdä näitä vahvuuksiamme näkyväksi ja auttaa hyviä uudistuksia eteenpäin. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi voisi olla koko maakunnan yhdistävä asia ja sen tunnustekijä.”

Keski-Suomen lapsiohjelma liittyy sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan hallituksen kärkihankkeeseen ”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma”, joka tähtää palveluiden kokonaisvaltaiseen, lapsi- ja perhelähtöiseen uudistukseen. Sen päätoteuttaja Keski-Suomessa on Jyväskylän kaupunki ja mukana ovat kaikki Keski-Suomen kunnat sekä järjestöjä. 

Lisäksi lapsiohjelma kytkeytyy opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimiin kärkihankkeisiin ”Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen lapsille” ja ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset palvelut”. Päivi Fadjukoff


Päivi Fadjukoff
p. 050 5181410


 Kuvassa Päivi Fadjukoff

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Keski-Suomen Liiton sivuilla 13.2.2017

Lapsen etu tulee muistaa työelämän muutoksessa

Ei voida odottaa, että perheet ja varhaiskasvatuspalvelut pystyvät mukautumaan kaikkiin sääntelystä vapautuvan työelämän vaatimuksiin.

Kauppojen ja muiden liikkeiden laajentuneet aukioloajat vaikuttavat lapsiperheisiin, lapsiin ja varhaiskasvatuspalveluihin. Uudistusten yhteydessä onkin taloudellisten näkökulmien lisäksi syytä tarkastella lasten ja perheiden hyvinvointia.

Suomessa on laadukas ja palvelurakenteeseemme hyvin istuva lasten vuorohoitojärjestelmä. Sen palvelut ovat korvaamattoman tärkeitä lukuisille alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen.

Järjestelmä on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen, mutta ­siinä on joitakin aukkokohtia. Yksi niistä koskee pienten koululaisten hoitoa. Vain hyvin harvassa kunnassa on tarjolla ilta- ja viikonloppu­hoitoa sellaisille 7–8-vuotiaille lapsille, joiden yksinhuoltajavanhempi tai molemmat vanhemmat työskentelevät epätyypillisinä aikoina.

Kun lapsi tulee kouluikään, moni perhe on vaikean tilanteen edessä. Miten lasten ilta- ja viikonloppu­hoito järjestetään?

Toinen epäkohta palvelujärjestelmässämme on se, että kun lapsi on vuorohoidossa ilta- ja viikonloppupainotteisesti, hän ei välttämättä pysty osallistumaan täysipainoisesti varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Myös mahdollisia yksilöllisiä tukitoimia voi olla hankala taata ­iltaisin ja viikonloppuisin.

Suomalainen järjestelmä nojaa ­liiaksi siihen, että vuorohoitopalvelut kykenevät loputtomasti vastaamaan kaikkiin työelämän muutoksiin. Liikaa luotetaan siihenkin, että vanhemmat ja lapset mukautuvat.

Joustava vuorohoito on vanhempien etu. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että työelämän ja ­samalla lapsen arjen annetaan muuttua yhä vaativammaksi ja ­ennakoimattomammaksi.

Hiljattain uusitussa varhaiskasvatuslaissa kuntia velvoitetaan tarjoamaan päivähoitoa sitä tarvitseville lapsille vanhempien työaikojen mukaisesti. Varhaiskasvatuslaki ei aseta mitään rajoituksia sille, kuinka lyhyellä varoitusajalla lapselle täytyy järjestää tarvittava ­ilta-, yö- tai ­viikonloppuhoito vanhemman työvuoron muuttuessa.

Vanhemman työvuoron venyessä myös lapsi saattaa olla hoidossa ­yhtäjaksoisesti pidempään. Vuorohoitoa tarjoavien päiväkotien johtajat toivovat, että he saisivat nykyistä selvempiä ohjeita esimerkiksi yhtäjaksoisen hoidon enimmäiskestosta sekä henkilöstömitoituksista ilta-, viikonloppu- ja yöaikaan. Myös vanhemmat kaipaavat selkeitä ja yhteneväisiä käytäntöjä vuorohoitoon, jossa lapsilla on yksilölliset hoito­ajat. Nyt päiväkotien johtajat joutuvat eettisesti vaikeaan tilanteeseen pyrkiessään palvelemaan työssä käyviä vanhempia ja samalla puntaroimaan, mitä lapsen etu käytännössä tarkoittaa.

Purkamalla työaikojen sääntelyä hallitus on viemässä Suomea yhä selvemmin kohti niin kutsuttua 24/7-yhteiskuntaa, jossa yhteiskunta toimii ja sen palveluja tarvitaan vuorokauden ympäri.

Vuorohoidon rinnalla lapsiperheiden ja päivähoidon tueksi tarvitaan työ- ja perhepoliittisia toimia. Isien osallistumista lastenhoitoon ja -kasvatukseen on tärkeää tukea, sillä vanhempien hoitaessa lastaan vuorotellen lapsen tarve ­ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoon ­vähenee.

Työelämän joustoja tulee kehittää. Vanhemmille on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa esimerkiksi lapsen aloit­taessa koulun. Varteenotettavia osa-aikatyön mahdollisuuksia tulee lisätä.

Lyhennetyn työajan tai osa-aikatyön mahdollisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että työntekijän on samalla hyväksyttävä epä­tyypilliset työajat tai työaikojen heikko ennakoitavuus. Euroopan mittakaavassa näin näyttää kuitenkin yhä useammin käyvän. Onko pienen lapsen vanhemman esimerkiksi otettava vastaan työpaikka, jossa on epätyypilliset työajat?

Olennaista perheille on, kuinka kaukana kotoa lähin vuorohoito­yksikkö ­sijaitsee ja miten vanhempi pääsee kuljettamaan lastaan kodin ja hoitopaikan välillä varhain ­aamulla tai myöhään illalla. Lapsen hoidon näkökulmasta on eroa, ­ovatko esimerkiksi kaupat auki iltayhdeksään, yhteentoista vai läpi yön – ja millaiset ovat esimerkiksi tulevien joulunpyhien aukioloajat.

Työelämän, perheiden ja lasten näkökulmat on nivottava yhteen ­entistä kokonaisvaltaisemmin.

Anna Rönkä ja Leena Turja

Anna Rönkä on professori ja Leena Turja yliopistonlehtori Jyväskylän yli­opiston kasvatustieteiden laitoksella.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä -pääkirjoituspalstalla 16.12.2016

Mathias Urban: Democratic accountability and contextualized systemic evaluation. A comment on the OECD initiative to launch an International Early Learning Study (IELS)

Haukkalan säätiön järjestämän seminaarin (30.9.2016) kutsuttuna luennoitsijana esiintynyt professori Mathias Urban on lähettänyt puheenjohtajalle 7.12.2016 kirjelmän, joka löytyy Haukkalan säätiön kotisivuilta. Se koskee huolta amerikkalaisen kasvatusalan liiketoiminnan (Pearson) vaikutuksista lasten opetukseen ja kasvatukseen ja aikeista ulottaa PISA-vertailut varhaiskasvatukseen.  Hän esittää monia näkökohtia siihen, miksi standardoituja testejä ei pidä käyttää varhaiskasvatuksessa. Hänen kirjelmässään, jonka hänen taustaorganisaationsa the International ’Reconceptualising Early Education’ movement on lähettänyt OECD:n viranomaisille ja pannut laajaan jakooni, mainitaan Haukkalan säätiön seminaari varhaiskasvatuksen hyväksi.

Alkoholipolitiikka vaarantaa hyvinvointikehityksen

Alkoholilain muuttaminen alkoholin saatavuuden lisäämiseksi sivuuttaisi hyvinvointia koskevat tutkimustulokset. Niitä on saatu pitkäaikaisella samojen henkilöiden seurannalla ns. Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksessa. Tulokset osoittavat, että runsas alkoholin käyttö on riski hyvinvoinnille.

Tutkimus koski 369:ää henkilöä satunnaisesti valituilta koululuokilta. Alkoholin käyttöä arvioitiin 14-, 20-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaana monin eri menetelmin. Henkilöt, jotka 27-vuotiaana olivat humalassa useita kertoja viikossa, olivat aloittaneet alkoholin käytön keskimäärin 14,2-vuotiaana, ja ne, jotka käyttivät alkoholia vain hiukan 27-vuotiaana, olivat aloittaneet alkoholin käytön keskimäärin 17,1-vuotiaana. Alkoholin käyttöä esiintyi 37 prosentilla 14-vuotiaista, ja se ennusti alkoholin ongelmakäyttöä myös keski-iässä. Ongelmakäyttö määriteltiin siten, että alkoholin käytöstä oli seurannut muun muassa poissaoloja työstä, vaikeuksia työsuhteissa, parisuhteen ongelmia, tappeluja ja juopotteluputkia useiden päivien ajan.

Usein väitetään, että alkoholin käyttö vähenee ajan myötä. Näin ei suomalaisessa aineistossa tapahtunut. Henkilöt, jotka olivat useimmin humalassa 27-vuotiaana, säilyttivät asemansa muihin verrattuna 50-vuotiaaksi asti. Vastaavasti vähemmän alkoholia käyttävät säilyttivät suhteellisen asemansa keski-ikään asti. Alkoholin kulutus kasvoi 36-vuotiaasta 50-vuotiaaksi sekä käytön useudella että määrällä mitattuna. Runsaasta alkoholin käytöstä aiheutuu terveydellisiä ongelmia, kuten sydän- ja verisuonitautien kohonnutta riskiä ja ennenaikaista menehtymistä onnettomuuksiin tai sairauksiin.

Runsas alkoholin käyttö on hyvinvoinnin riskitekijä myös siksi, että se kytkeytyy kasautuvaan ongelmakäyttäytymiseen, joka vaarantaa koulunkäyntiä ja opiskelua sekä vaikeuttaa työllistymistä. Ongelmien kasautuminen on yhteydessä elämään tyytymättömyyteen, Monet rikokset, ei pelkästään päihtyneenä autolla ajo, tehdään alkoholin käytön alaisena. Ne vaarantavat muiden ihmisten turvallisuutta.

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat syntyneet 1959, joten he elivät nuoruusikäänsä 1970-luvun puolivälissä, jolloin alkoholin kulutus kasvoi Suomessa keskioluen tultua ruokakauppoihin 1969. Vuonna 1968 sataprosenttisen alkoholin kulutus oli 2,9 litraa henkeä kohti, mutta vuonna 1976 se oli 6,5 litraa henkeä kohti. Kulutus lisääntyi tämänkin jälkeen siten, että vuonna 2004 kulutus oli 12,5 litraa henkeä kohti. Viime vuosina alkoholin kulutusta on saatu taittumaan erityisesti nuorten osalta.

On huolestuttavaa, että alkoholin saatavuutta helpottamalla lisätään sekä nuorten että aikuisten alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia terveys- ja muita hyvinvointiongelmia nuorten osalta hyvin pitkäaikaisin seurauksin. Lisääntyvä alkoholin kulutus vaikeuttaa uuden sukupolven ohjaamista alkoholin käytön myöhempään aloittamiseen ja kohtuukäyttöön. Alkoholin saatavuuden helpottaminen tulee lisäämään lasten ja perheiden ongelmia. Haukkalan säätiö pyrkii edistämään lasten hyvinvointia vahvistamalla lasten ja vanhempien voimavaroja ja tukemalla ennalta ehkäisevää toimintaa. On odotettava vielä parikymmentä vuotta uusien ikäluokkien aikuistumista ennen kuin alkoholin myynnin vapauttamiseen voisi turvallisemmin siirtyä.

Lea Pulkkinen
Professori emerita, Jyväskylän yliopisto
Haukkalan säätiön hallituksen puheenjohtaja
Kirjoittaja on aloittanut Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksen vuonna 1968