Lapsiohjelma 2018

KESKI-SUOMEN LAPSIOHJELMA:
Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan

LAPSIOHJELMA

 

Tekijät Lea Pulkkinen ja Päivi Fadjukoff

Haukkalan säätiö, 2018
ISBN 978-952-69149-0-9 (nid.)
ISBN 978-952-69149-1-6 (verkkojulkaisu)

 

Katso/Avaa
PDF-tiedosto 1,24 Mt

TIIVISTELMÄ

Keski-Suomen lapsiohjelman kehittäminen alkoi Lapsifoorumista 2016, jossa todettiin, että maakunnalliselle lapsistrategialle on tarvetta. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että Keski-Suomi tullaan tuntemaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. Haukkalan säätiö otti tehtäväkseen lapsistrategian laatimisen maakunnan kokonaisstrategiaan sisältyvänä lapsiohjelmana. Työtä edisti samanaikainen Sipilän hallituksen kärkihanke Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) ja sen maakunnallinen toteutus (KSLAPE), jonka osaksi lapsiohjelman laatiminen sisällytettiin pyrkimyksenä edistää erityisesti LAPEn yhtä kehittämiskokonaisuutta: toimintakulttuurin muutosta lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaksi.

Keski-Suomen liitto on tukenut lapsiohjelman valmistelua, joka on edennyt tiiviissä yhteistyössä muiden LAPE-hankkeessa toimivien henkilöiden, kuntien, järjestöjen ja monien muiden tahojen kanssa. Haukkalan säätiö toteutti kampanjan”101 lapsitekoa”, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin ja juurruttaa lapsiystävällisiä hyviä käytäntöjä ja saattaa lasten hyvinvointi koko maakuntaa yhdistäväksi asiaksi. KSLAPE-ohjausryhmä ja Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyivät 2017 lapsiohjelman ”Lapsiystävällinen Keski-Suomi: Keski-Suomi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakunnaksi”. Myös media on tuonut lapsiohjelmatyötä näkyvästi esiin.

Lapsiohjelman laajaa tavoitetta on täsmennetty tehtäviksi, joista ensimmäinen koskee lasten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin paranemista vuodesta 2019 vuoteen 2025 sekä lapsen itsensä kokemana että muiden havaitsemana. Lapsi on kokonaisuus, mutta hänen hyvinvointiaan voidaan arvioida, ja hyvinvointi-indikaattoreita koota eri näkökulmista, jotka liittyvät lapsen fyysiseen, sosiaaliseen, emotionaaliseen, esteettiseen, kognitiiviseen, eettiseen ja henkiseen kehitykseen. Lapsen hyvinvoinnilla kullakin kehityksen osa-alueella on edellytyksensä, joita lapsiohjelmassa analysoidaan (1) lapsen oman toiminnan, (2) merkittävien ihmissuhteiden ja (3) kasvuympäristön kannalta. Kasvuympäristön ytimessä ovat aineelliset tekijät ja niiden tuottaminen työn avulla. Kasvuympäristöä luonnehtii monikerroksinen lapsiystävällisyys, joka muodostuu lapsivaikutukset huomioon ottavasta päätöksenteosta maakunnallisella ja kunnallisella tasolla, perheystävällisistä työpaikoista, asiakaslähtöisistä palveluista ja yhteisöjen lapsiystävällisestä ilmapiiristä.

Lapsi kohtaa hyvinvointinsa edellytykset elinpiireissään, joita ovat koti, varhaiskasvatus, koulu, leikki ja virkistystoiminta, perheen ulkopuoliset läheissuhteet, palvelut ja yhteiskunnallis-kulttuuriset olosuhteet. Pyrittäessä lisäämään lasten hyvinvointia on valittava (1) ne lasten hyvinvointi-indikaattorit, joissa muutosta toivotaan, (2) ne strategiat, joilla hyvinvoinnin edellytyksiä pyritään parantamaan ja (3) ne lapsen elinpiirit, joissa muutosta yritetään saada aikaan. Vanhemmuudella on lasten hyvinvoinnin eri puoliin suurin vaikutus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, joiden perheissä taloudellinen asema on heikko, sekä lapsiin suoraan että vanhempien voimavarojen kautta välittyvinä vaikutuksina. Siksi lapsiköyhyyden vähentäminen yhteiskunnallisin toimin on lasten hyvinvointia edistävää.